06 heinäkuuta 2014

Steampunk Festival, Swecon 2014: Sunnuntai

Festivaalin viimeinen päivä. Laitan päälleni korsetin, vaikka eilen vähän mietin, etten kyllä näe paljoa ihailemista viktoriaanisissa naistenpuvuissa, joissa on mahdotonta edes nostaa käsiään ylös! Hyppään auton rattiin ja olen onnellinen siitä, että elämme vuotta 2014. Paikan päällä kiertelen vielä myyntipöytiä.





11.00 Diskbänkfantastik. Elin Holmerin, Nene Ormes Martin Halldin ja Johan Jönsson puhuvat ns. tiskipöytäfantasiasta eli siitä kuinka arki yhdistyy fiktioon. 

Moni hyvä tarina alkaa meille tutusta tilanteesta, josta siirrytään yliluonnolliseen (vrt. Narnia - vaatekaappi johtaa toiseen maailmaan). Jotta fantasiamaailma, johon lukija viedään, olisi kuitenkin uskottava, senkin pitää sisältää jonkin verran meille tuttuja elementtejä eikä pelkkää lohikäärmeellä ratsastusta. 

Martin Halldinin mielestä on aina yhtä hauskaa, kun Star Trekissä juodaan hirmuisia määriä teetä ja Clive Barker kuvailee kirjoissaan suolentoimintaa. Ja eikö avaruusaluksen toiminnan kuvailu ole sekin toisaalta tiskipöytäfantasiaa? Miten avaruutta halkovalla aluksella tuotetaan miehistölle ruoka?

Nene Ormes on samaa mieltä ja kaipailee moniin fantasiakirjoihin lisää arjen kuvailua. Mistä hevoset saavat ruokansa? Miten pitkiä matkoja ne oikeasti jaksavat ratsastaa? 

Paneeli suosittelee Sarah Monetten novellikokoelmaa Somewhere Beneath Those Waves. Elin Holmerin mainitsee myös Veljeni Leijonamielen ja liikuttuu yllättäen kyyneliin perustelessaan miksi kirja on tehnyt häneen niin suuren vaikutuksen. 

Pointti: Kauhu ja urbaani fantasia liikkuvat usein meille tutummissa ympäristöissä, kuin scifi ja fantasia. Lukija tarvitsee tarinaan kiinnekohtia, joihin samaistua. 

Pari kirjahankintaa ja söpö kirjanmerkki. 
12.00 GoH speech: Mike Perschon


Kanadalainen steampunk- akateemikko kertoilee alkuun leppoisasti miten ihmeessä hän päätyi väittelemään tohtoriksi höyrypunkista. Projektiin sisältyi paljon "paskanpuhumista", koska hän ei aluksi edes tiennyt mitä steampunk oli. Häntä vain kiinnosti saada tietää asiasta lisää. 

Perschon antaa yleisölle kolme luentoaihetta, joista äänestämme. Suurin osa yleisöstä, minä mukaan lukien, haluaa Perschonin puhuvan aiheesta Finding Nemo

Jules Vernen kirjojen Kapteeni Nemo on ainakin nimeltään tuttu melkein kaikille. Harvempi silti tietää Vernen luoman legendaarisen hahmon taustoja ja historiaa. Ennen Herrasmiesliigaa moni ei edes tiennyt Nemon olevan intialainen. Perschon on aiheen asiantuntija, koska on nimenomaan tutkinut Vernen kirjoja. 

Harmittaa että missasin Perschonin haastattelun, koska miestä on todella miellyttävä kuunnella. Hän on hauska ja hyvä esiintyjä, joka osaa ottaa yleisön koko huomion itselleen. 

Järkytyin: Kun Sukelluslaivalla maapallon ympäri (Kapteeni Nemo ja Nautilus) käännettiin ranskasta englanniksi, kääntäjä raiskasi romaanin perusteellisesti. Englantilaiset eivät halunneet lukea intialaisesta kapteenista, joka tappaa englantilaisia ja kapinoi Iso-Britannian maailmanmahtia vastaan, joten sellaiseen viittaavat kohdat leikattiin pois ja korvattiin kääntäjän omilla muminoilla. 

Mietin: Minkähän ihmeen käännöksen itse mahdoin lukea koulussa? *klups* Lukulista pitenee. 



Niklas Fännick taiteilee mm. höyrypunkkihyönteisiä.
13.00 Cory Doctorowin haastattelu.

Doctorow kertoo kuinka kaikki oikeastaan lähti Tähtien sodasta. Nähtyään elokuvan vanhempiensa kanssa, hän meni kotiin ja alkoi kirjoittaa.
Writing, above everything else, is conversation with yourself. 
Mielenkiintoinen ajatus, jonka Doctorow myös perustelee hyvin. Hän nimittäin kertoo tunteneensa nuoren miehen, joka kärsi hyvin pahasta epilepsiasta. Mies sai rajuja kohtauksia niin usein, että ne vaurioittivat hänen aivojaan toistuvasti. Lopulta lääkärit päättivät leikata häneltä vasempaa ja oikeaa aivopuoliskoa yhdistävän aivokurkiaisen hermoyhteydet. Leikkauksen jälkeen miehelle tehtiin neurologisia testejä. Hänelle näytettiin eri esineitä samalla kun hänen piti peittää toinen silmänsä. Toinen silmä peitettynä mies pystyi sanomaan esineen nimen, muttei sen käyttötarkoitusta. Kun hän vaihtoi silmää, hän pystyi sanomaan mihin esinettä käytettiin muttei sen nimeä. Silti hän kuuli oman puheensa. Kuuloaisti toimi hänellä välittäjänä aivopuoliskojen välillä ja hän oppi käyttämään sitä hyödykseen. Doctorow sanoo, että samalla tavoin kirjailija kirjoittaa ajatuksiaan paperille tai tietokoneen ruudulle. Hän näkee tuottamansa tekstin konkreettisesti silmillään ja näköaisti toimii tavallaan kiertotienä vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä. Kirjainten avulla kirjailija pääsee paremmin käsiksi aivojensa eri alueisiin. Ihana ajatus!

Doctorown vanhemmat olivat aktivisteja, mikä osaltaan selittää sen, että kirjailija itse on tuntenut pienestä pitäen halua vaikuttaa yhteiskuntaan. Kuten hän kertoi jo puheessaan perjantaina, häntä huolestuttaa erityisesti tietokoneiden valta meihin kaikkiin. Human Liberation. Tietokoneita ei ole tarkoitettu tarkkailemaan, hallitsemaan meitä, ja hän toivoo kaikkien tajuavan sen mahdollisimman pian ja tekevän jotain. Kysy itseltäsi: mitä minä voin tehdä?
Light a candle rather than curse the darkness.
Doctorown ajatukset ovat herättäneet tunteita laidasta laitaan. Yksi hänen kirjoistaan (nimeä ei haastattelussa mainittu) laitettiin hiljan pannaan erään amerikkalaisen lukiorehtorin toimesta. Koulun englanninopettaja oli suunnitellut oppilailleen kesän ajaksi lukutehtävän, jossa kaikkien piti lukea yksi kirja ja kirjoittaa siitä essee. Rehtorin mielestä Doctorown romaani oli sopimatonta luettavaa ja hän päätti peruuttaa koko lukuprojektin. Hauskaa asiassa on se, että ennen kieltoa moni oppilas oli suunnitellut luistavansa koko projektista, mutta kiellon jälkeen kaikki haluavat lukea kielletyn kirjan. Doctorow on luvannut lähettää kaikille ilmaisen kappaleen romaanistaan. 




Ehdin vielä tehdä pari hankintaa, joita olen tarpeeksi kauan kyräillyt: 



Tosi hieno viikonloppu, vaikka sää olikin surkeista surkein. Ensi vuonna tulee kenties lähtö Maarianhaminaan Archipelaconiin. Linköpingissä järjestettävä Swecon kiinnostaisi sekin. 

Taikakirjaimet- blogista löytyy Gävlen Steampunk-festivaalista hienoja kuvia sekä festivaalivieraista että näyttelyalueesta, sekä hyvät raportit ohjelmasta! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti