10 heinäkuuta 2013

Finncon 2013

Finncon 2013 oli ensimmäinen Finncon johon pääsin, kiitos sopivan ajankohdan joka sattui vapaitteni ja Suomen reissun yhteyteen. Ostin lonkerokorvikset itselleni (vihreät) ja kaverille (liilat) tuliaisiksi, sekä kasan kirjoja.
Talking To Myself Jewelry
Seurasin Atorox-palkintojen jakoa lauantaina ja muutamia paneeleita kaikkina päivinä. Isoin pettymys oli se, että sunnuntainen Antti Erosen Atomic Rocket- luento oli laitettu Watti-Kelaan, joka oli niin pieni tila, että se täyttyi nopeasti, enkä mahtunut mukaan. Ajauduin sen takia kuuntelemaan keskustelua kirjabloggareista ja kriitikoista, vaikkei asia liikuttanut minua suuntaan tai toiseen.

Peter Watts oli hauska mies ja päivän jahkailtuani ostin J. Pekka Mäkelän suomentaman Sokeanäön ja hommasin siihen sunnuntaina kummankin nimmarit. Kirjailijan kotisivutkin ovat hauskat, kun äsken niitä selailin. www.rifters.com
His first novel, Starfish, netted a "Notable Book of the Year" nod from the New York Times, an honorable mention for John W. Campbell Memorial Award, and rejections from both German and Russian publishing houses on the grounds that it was "too dark". (Being considered too dark for the Russians remains one of Watts's proudest accomplishments, although he remains puzzled by the translation of his book into Italian.)
 Watts' latest book, Blindsight (Tor 2006) might be best described as a literary first-contact novel exploring the nature and evolutionary significance of consciousness, with space vampires. Astonishingly, and against all expectations, it did not tank. In fact it survived rejection from half a dozen publishers, a miniscule initial print run, zero preorders from one of the continent's largest book retail chains, an absence of relevant blurbs on an otherwise questionable cover design, and a suicidal Hail-Mary act of desperation in which its author gave the whole thing away for free online under a Creative Commons license. As of this writing Blindsight is in its fourth hardcover printing, is being translated into several languages (including— at long last— German and Russian), and made the final ballot for the Hugo, John W. Campbell, Sunburst, Locus, and Aurora awards, winning exactly zero of them.
Koska kirjan yksi päähenkilö on avaruusvampyyri nimeltä Jukka, tuntui että tämä on pakosta hankittava itselle.


Lauantainen Kysy hiukkaskosmologilta oli päätä turvottava tietopaketti ja sali oli täynnä. Nyt osaan melkein selittää mikä Higgsin bosoni on ja hurmaannuin kvanttiteleportaatiosta, jota sivuttiin myös suomenruotsalaisella luennolla Skymningszonen mellan vetenskap och magi. Markus Rosenlundin mielestä olisi täysin epätodennäköistä, että elämä olisi muualla maailmankaikkeudessa kehittynyt ihmisen muotoiseksi (vrt. elokuvien humanoidit). Hyvä pointti, mutta jos puhutaan kuinka epätodennäköistä on se, että ns. alkuliemessä saa alkunsa sattumalta digitaalisen elämänkoodin sisältävä DNA, lukemat menevät täysin yli hilseen. Tästä kaipaisin aina lisäkeskustelua.

Toinen seuraamani suomenruotsalainen paneeli haastatteli neljää suomenruotsalaista kirjailijaa, mukaan lukien Hannele Mikaela Taivassaloa, jolta on hiljan ilmestynyt vampyyriromaani Nälkä. Kirja on lukulistallani, jahka saan sen jostain käsiini.




Jossain Kaapelitehtaalla oli bongattu dinosauruskin, mutta minä missasin ilmestyksen. Sen sijaan näin kyllä Tshernobyl-simulaattorin, joka oli oikein hieno. Kävin myös vilkaisemassa Jyrkästä, joka oli yhden miehen sähkökanteleheavymetal-show. Oli melko hämmentävää. Kaikin puolin kivat messut. En tiedä pääsenkö paikalle ensi vuonna, kun tapahtuma järjestetään Jyväskylässä, mutta kuka tietää.

Ja muuten: Voitinpa messuilla Texthousen arvonnassa kirjan! Saan lähiaikoina postitse Ante Aikion Aigi I Jänkäjärven syöverit. Arpaonni on suosinut minua toisenkin kerran, koska viime kuussa voitin J. S. Meresmaan Mifongin ajan. Kiva joskus näinkin! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti