28 huhtikuuta 2013

Naisena olemisen häpeä?

Pitäisi hommata askelmittari, koska päivisin tulee talsittua kymmeniä kilometrejä ja olisi ihan hauska tietää tarkka askelmäärä. Tuli myös käytyä Storvikissa ja sieltä löytyi pieni vanhanaikainen kahvila. Vanhoja kalusteita, hyllyillä purnukoita jos jonkinlaisia ja seinillä mainosjulisteita menneiltä vuosikymmeniltä.


Viikolla lueskelin Iltalehden sivuja ja ihmettelin taas erästä raiskausuutista. Suomessa ei sentään kivitetä raiskauksen uhria, mutta itse raiskaajaa tunnutaan ainakin suojelevan ja kaikki ovat jo tottuneet mitättömiin rangaistuksiin, joita raiskauksista jaetaan. Tässä nimenomaisessa uutisessa kerrottiin kuinka mies oli pitkällisten uhkailujen päätteeksi lyönyt entisen vaimonsa pään seinään ja sitten raiskannut tämän. Viereisessä huoneessa nukkui heidän lapsensa.
Ehdoton vankeusrangaistus oli Helsingin hovioikeuden mielestä liian ankara ex-puolisonsa raiskanneelle 41-vuotiaalle miehelle. Se lievensi tuomion ehdolliseksi.
Syynä tuomion lieventämiseen oli se, että mies oli rikoksen jälkeen saanut uuden perheen ja työpaikan. Hovin mielestä elämänmuutos tekisi ehdottomasta tuomiosta "epätarkoituksenmukaisen". Ehdollisen lisäksi se määräsi miehelle 50 tuntia yhdyskuntapalvelua.
Mielenkiintoista. Miesparka oli saanut uuden perheen ja työpaikan, joten selvästikin hän kaipasi vain pään silittelyä. Hyvä poika. Yritä nyt tästä lähin olla kunnolla. En ymmärrä kuinka uusi työ ja perhe liittyvät millään tavalla jo tehtyyn, vakavaan rikokseen? Varsinkin, jos tekijä on jo aiemmin tuomittu väkivaltarikoksesta (jos juttu piti paikkansa). Hyvä Suomi.

Edellämainittu rangaistus ei hirveän paljoa eroa erään iranilaismiehen saamasta rangaistuksesta. Siinäkään uhri ei saanut minkäänlaista oikeutta. Mies tuomittiin perheväkivallasta "häpeärangaistukseen", jossa hänelle puettiin naisten vaatteet päälle ja häntä ajelutettiin kaupungilla kaikkien nähtävillä.

Asiasta nousi kohu, koska rangaistuksesta nousee kysymys onko naiseus tosiaan niin häpeällistä, että se on jo itsessään rangaistus. (Joidenkin arvioiden mukaan 70% maailman kaikista naisista joutuu joskus elämässään kohtaamaan seksuaalista väkivaltaa, joten näin pahaan maailmaan naisena syntyminen joskus kyllä tuntuu rangaistukselta).

Outo häpeärangaistus huomioitiin laajalti ja Iranin kurdimiehet protestoivat typerää tuomiota vastaan pukeutumalla naisten vaatteisiin ja lähettämällä kuvia nettiin. Tapahtuu sitä joskus jotain mukavaakin sentään.


2 kommenttia:

  1. Raiskauskulttuurimme on aivan järkyttävää. Silloinkin, kun uhria uskotaan, niin hänen kokemaansa vähätellään tällä tavalla. Yhä vallitsee se käsite, että raiskaus on jotenkin vähäisempi rikos ellei tuntematon raiskaa väkivallalla puistossa.

    Hehän olivat parisuhteessa! Pitäähän miehen seksiä saada! Se oli virhe, ei se enää toistu! Ja jos uhri on humalassa tai antanut joskus ohimennen ymmärtää, että olisi kiinnostunut seksistä, niin eihän se nyt ole miehen vika!

    En ymmärrä miksi saa jatkuvasti lukea raiskauksen tekijöiden lieventävistä asianhaaroista, joihin kuuluu mm. vakaa työpaikka ja elämäntilanne. Eihän se ole mikään lieventävä asianhaara missään muussakaan rikoksessa!

    Anteeksi, aihe saa aina vereni kiehumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minullakin veret ovat kiehahtaneet useamman kerran. Niin kuin sanoit, raiskauskulttuurimme on aivan järkyttävää. Tällaiset uutiset vetävät hiljaiseksi, koska tuntuu mahdottomalta edes ajatella, että raiskaukseen voisi löytyy "lieventäviä asianhaaroja". Kuvottavaa.

      Poista