06 heinäkuuta 2012

Muodonmuutos

Eilinen oli ihan surkea päivä kun sanon ihan suoraan, mutta jotain kivaakin tapahtui! Sain viime vuoden marraskuussa kaupan päälle vihreän, pullukan perhosen toukan kun ostin kaupasta jäävuorisalaattia ja laitoin sille oman kodin. Se söi salaattiaan vielä pari päivää, mutta sitten vähin äänin kaivautui multaan ja koteloitui. Toukokuussa hain purkin kellarista ylös ja totesin vauvelin olevan täysin elossa, kun varovasti rapsutin multaa pois kotelon päältä. Tältä se näytti silloin marraskuussa ja sitten kun katsoin koteloa seuraavan kerran toukokuussa.
Eilen illalla vilkaisin petboxiin, jossa kotelo on kellinyt kaikessa rauhassa. Huomasin, että kaveri olikin kuoriutunut ja purkin seinässä kiipeili täysikasvuinen perhonen!
Alemmassa kuvassa on tyhjä kotelo.

Täytyy vain ihailla ja ihmetellä miten noin suuri muodonmuutos on mahdollista. Toukka koteloituu ja uudelleenjärjestäytyy täydellisesti! Koteloitumisen alkuvaiheessa toukka on pelkkää mössöä, joka hitaasti alkaa etsiä perhosen muotoa.
Avasin purkin ja perhonen kiipeili kannen sisäpuolta pitkin. Vein sen kansineen päivineen tuonne takapihalle suojaisaan paikkaan, josta se saa lennähtää vapauteen milloin itse niin päättää. Kovasti se pörräsi ennen kuin avasin kannen, mutta taisi sitten säikähtää ja luulla että pistän sen poskeeni.

En haluaisi myöntää kuinka avuton olen perhosten lajinmäärityksessä, vaan mieluiten ajattelisin että löysin täysin uuden lajin, jonka saan nimetä itseni mukaan öhöm...mutta toistaiseksi tyydyn ylpeänä toteamaan, että ainakin olen varma siitä, että kyseessä on jokin yökkönen! (Olen tyytyväinen jo tähän päätelmään, vaikka yökköset ovatkin kaikkein suurin perhosheimo ja siihen kuuluu 25000 lajia, joista Suomessakin esiintyy reilusti yli 400).

Jos joku osaa tarkentaa mikä yökkönen hoidokkini oikein oli, niin olisi ihan tervetullut tieto :).

Perhosista puheen ollen...kun olin pieni, niitä oli joka paikassa. Kesä ja perhoset kuuluivat erottamattomasti yhteen. Nyt 20 vuotta myöhemmin, perhosia ei tahdo nähdä MISSÄÄN. Olen tänä kesänä nähnyt tasan yhden sitruunaperhosen ja pari nokkosperhosta. Neitoperhonenkin lepatteli pihallamme kerran ja olin pakahtua onnesta. Kun olen keskustellut tästä muiden kanssa, en ole ainoa joka asian on huomannut. Siksi ihmettelenkin entistä enemmän kuntien intoa niittää kaikki niityt! Jos ympäristötoimen innokkailla viikatemiehillä olisi edes laittaa tilalle jotain jalompaa kasvillisuutta, jos hiirenvirnat ja pietaryrtit eivät kelpaa, voisin jotenkin ymmärtää asian. Mutta kun EI! Ihanat vehreät kukkaniityt pistetään lakoon ja jäljelle jätetään auringossa kuivuvat, täysin raiskatun näköiset paljaat alueet.Otin vähän kuva-aineistoa talteen tästä ihan meidän läheltä.
En oikein näe tälle yli-innokkaalle niittämiselle mitään syytä. Mietin että halutaanko sillä estää kuntalaisten allergiaa, vai edistää liikenneturvallisuutta, ettei ihan tien varressa ole pusikkoa, jossa voi väijyä joku kamikaze-hirvi, tai tässä tapauksessa ehkä jokin kooltaan oravaa lähempänä oleva? Jänis? Tuskin. Vai halutaanko tällä työllistää muutama onneton nuori, joka muuten jää ilman kesätöitä, alkoholisoituu ja syrjäytyy? Keräisivät mieluiten roskia tai menisivät vanhainkoteihin juttelemaan mummojen kanssa. Vai onko kyse yksinkertaisesti täysin kieroon menneestä kauneuden ja siisteyden tajusta (minulla tai kunnalla)?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti